Uskomatonta miten nopeasti on aika mennyt. Tasan vuoden olen ollut kotona ja saanut hoitaa tuota pientä rakasta. Miten sitä ikinä raaskii mennäkään töihin. Tämä ajatus on ollut mielessä viime aikoina lähes päivittäin. Neiti saa jäädä onneksi vielä Isi-miehen hoiviin kotoilemaan ensi kesään asti. Jos kaikki vaan suunnitellusti menee.
Onpahan ollut kyllä aikamoinen matka tämä äidiksi tulo. On saanut kokea niin järisyttäviä tunteita, joita ei olisi voinut kuvitellakaan. Onnea, pelkoa, iloa, surua, naurua, huolta ja vaikka mitä, mutta ennen kaikkea rakkautta Ymmärrän kyllä miten kaikki kehoittavat elämään hetkessä ja nauttimaan tästä vauva-ajasta. Se menee niin nopeasti, lasketaanhan se vain kuukausissa.
Tänään meillä laitettiin joulukuun kunniaksi ensimmäiset joulukoristeet esille ja pikku hiljaa koti puetaan jouluun.
Hyvää joulun odotusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! ♥