Onneksi nyt pienen flunssa ei ole enää niin sydäntäsärkevää kuin ihan sylivauvana. Tietää, että toinen kyllä pärjää kunhan oloa helpotetaan nenä sumulla ja fridalla. Kun Neiti oli 3kk ikäinen ja sai ensimmäisen räkätaudin oli tämä Mamma kyllä helisemässä. Koitettiin kaikki uudet ja vanhat konstit sipuleista Pikku niistäjiin. Minä valvoin Neidin sängyn laidalla ja kuuntelin pienen rohinaa ja yskää. Onneksi anoppi lohdutti, ettei ne lapset ennenkään ole räkään kupsahtaneet. Kiitos siitä <3 Maltoin lopulta nukkua!
Harmittaa vaan kun Neidin kummien piti tulla eilen vauvansa kanssa kylään ja jouduttiin se perumaan. Olisin niin halunnut päästä sylittelemään pientä kummipoikaa. Parempi kuitenkin olla tartuttamatta pientä ja vanhempiaan.
Eilinen meni kyllä ihan sumussa, tänään jo vähän parempi. Käytiin Neidin kanssa hakemassa metsästä vähän sammalta joulukkien juurelle. Kummasti muuttui amarylliksenkin ulkonäkö. Nyt vaan odotellaan että se puhkeaa kukkaan. Hyasintit odottavat vielä kaupassa.
Meillä muuten on nyt viikon verran ryömitty eteenpäin. Kummasti maailma laajenee kun pääsee eteenpäin. Enää ei Neitiä löydäkään välttämättä siitä mihin olen hänet laskenut leikkimään. Imuroidakin saa päivittäin kun kaikki pienet roskat menee heti suuhun. Ja kiitos kelien, sitä roskaa tulee vaunujen ja kenkien mukana sisälle ihan kiitettävästi.
Myös "EI"- sana on otettu käyttöön ja yllättävän hyvin on mennyt jakeluun. Osittain. Joskus. Taitaa olla kuullun ymmärtämisessä vikaa. Kovasti koittaa kiipeillä jo tv-tasolle ja ammeessa nousee reunaa vasten. Ei meinaa vaan meillä Miehen kanssa pokka pitää kun Neidillä on kysyvä ilme ja alkaa tulla vastalauseita.
Tervemenoa lenssu!