tiistai 22. joulukuuta 2015

"Pakko" kotoilua oikein urakalla

Huoh, pitkä hiljaisuus... Täällä blogissa siis. Kaiken näköistä on kyllä ehtinyt sattua ja tapahtua kuluneen kuukauden aikana! Marraskuussa juhlittiin Miehen kanssa 10-vuotista yhteistä taivalta ja muisteltiin kuinka 5 vuotta sitten Mies vihdoin sai aikaiseksi kosia ja pujotettiin sormukset sormeen. Itsenäisyyspäivän viikonloppu oltiin Miehen sisarusten, näiden puolisoiden ja pienen siskon tytön kanssa risteilemässä Turku-Tukholma väliä. Hyvää ruokaa ja parempaa seuraa. Mitä vielä voi viikonlopulta toivoa! Lisäksi on nähty ystäviä ja sukulaisiakin, kun oltiin viime sunnuntaina kummisedän 50-vuotis juhlissa.

Masu kasvaa vauhdilla ja toukka tuntuu olevan kova potkuttelemaan ♥ Varjopuolena onkin sitten ihanan kamalat vaivat joita raskaus on tuonut tullessaan. Pahimpana liitoskivut joista olen saanut kärsiä jo lokakuun lopusta asti. Kuukauden jaksoin sinnitellä töissä, sitten iski flunssa, joka vei loputkin voimat. Viikon olin siitä saikulla ja sitten sain lomailla viikon verran, kun olin talvilomalla.

Kunnolla levänneenä ja jo flunssastakin selvinneenä menin innolla takaisin töihin. Ihan vain todetakseni, että mikään ei ollut muuttunut. Flunssa iski heti uudestaan päälle vieden äänen ja yskä oli pahempi kuin aiemmin, eivätkä ne liitoskivutkaan mihkään olleet lähteneet. Ei voinut kävellä, ei nostaa mitään ja istuminenkin oli epämukavaa, teki jopa kipeää, Eli ei muuta kun takaisin kotiin lepäilemään. Nyt olenkin sitten suosiosta koko loppuodotuksen sairaslomalla. Onneksi on joulu ja sen tuomat touhut ja vuoden vaihteen jälkeen on suunnitelmana nähdä ystäviä oikein urakalla. Ihan vaan etten ihan mökkihöperöidy itsekseni kotosalla, kun Mieskin on päivät pitkät töissä. Vielä kaksi kuukautta pitäisi jaksaa, olen kyllä kovasti kehitellyt itselleni kaikenlaista tekemistä. Vähän remppaillakin vielä pitäisi ennen kuin Toukka syntyy. Joten tässähän voi jopa loppua aika kesken :)

RV 29+4

torstai 19. marraskuuta 2015

Tarpeellista vai turhaketta...

Mistä sen voi ensikertalainen ennen vauvan syntymää tietää, mitä todella tarvitsee ja mitä ei? Tämän vuoksi olenkin koettanut hillitä itseäni shoppailemasta hätiköidysti vaan olen pikkuhiljaa tehnyt ostoksia. Tilaa ja rahaa ei ole liikaa, joten harhaostokset harmittavat sitten jälkikäteen. Olen kysellyt mielipiteitä ystäviltä ja tutuilta sekä lueskellut aiheesta keskustelupalstoilta. Tämän pohjalta ollaan mietitty, että mitä juuri meidän perhe tarvitsee, jotta vauva-arki olisi mahdollisimman sujuvaa.

Rakastan listojen tekoa ja järjestelmällisenä ihmisenä tein itselleni yksityiskohtaisen listan kaikesta mahdollisesta mitä vauvaa varten voisimme tarvita. Nimeän nyt tähän muutaman tavaran joita uskon meidän tarvitsevan. Näistä sitten käytännön kokemuksia joskus ensivuoden puolella, kun ovat päässeet oikeasti käyttöön.

Imetystyyny:
Doomoo Softy

Mietin aluksi kovasti tämän tarpeellisuutta. Lähipiirissä tämä on ollut turhake. Löysin kuitenkin edullisesti käytetyn ja omaa silmää miellyttävän (erittäin tärkeää) Doomoo Softy -imetystyynyn. Vaikka lopulta kävisi niin, ettei imetys sujuisikaan, on tyynystä jo nyt raskausaikana ollut hyötyä nukkuessa polvien välissä pidettävänä tyynynä liitoskipuja helpottamaan. Käyhän tyyny sitten vauvalle ainakin nojatuoliksi jos ei muuta.

Sitteri:
Baby Björn balance


Koen, että sitteri olisi tarpeellinen viimeistään kiinteitä aloitellessa. Mutta varmasti jo aiemminkin vapauttamaan omat käteni kotiaskareiden tekemiseen tai edes vessassa ja suihkussa käymiseen. Toivottavasti vauva viihtyy sitterissä! Tätä mallia on vauvan itse helppo keikuttaa ja siinä voi myös nukkua, sillä sen saa asetettua kolmeen eri asentoon. Käypä se myös taaperoikäiselle tuoliksi, kun kankaan kääntää toisinpäin. Sitteri on ergonominen myös vastasyntyneelle ja pestävä kangas on tietysti plussaa. Myös tämä löytyi puoleen hintaan käytettynä.

Rintapumppu:
Avent Natural

Rintapumppu on mielestäni hyvä olla olemassa, kun Mies on joskus itsekseen vauvan kanssa ja en ole imettämässä. Voin pumpata maitoa valmiiksi jääkaappiin tai pakkaseen ja tarvittessa myös helpottaa liian kovaa painetta rinnoissa. Myös jos imeminen ei jostain syystä onnistu, voi pumpun avulla silti syöttää lasta äidinmaidolla. Jos maitoa ei yhtään heru niin sittenhän tämä jää turhakkeeksi. Onneksi siis löytyi edullisesti kirppikseltä.

Aventin pumppu siksi, että se on yhteensopiva Aventin lasituttipullojen kanssa, jotka ovat mielestäni hygieenisempiä ja jotenkin jämäkämpiä kuin muoviset. Ne pysyvät myös paremman näköisenä. Muovi kun tuppaa "harmaantumaan" ajan kanssa. Lisäksi meiltä löytyy jo Aventin lasituttupullo sekä maidon säilytysrasioita, jotka myös ovat yhteen sopivia tämän pumpun kanssa.

Hoitoalusta:
NG Baby Circus


Tässä valintakriteerinä oli täysin ulkonäkö, mutta kyllähän sitä jonkinlainen vaipanvaihto/ pukemisalusta olisi hyvä olla. Erillistä hoitopöytää meille ei tule, vaan alusta asetellaan pesuhuoneeseen tason päälle. Tason alapuolella olevaan laatikostoon olen jo järjestänyt tilaa tarvittaville tilpehööreille, vaipat, harsot, peppupyyhkeet, rasvat yms.

Taso tosin ei ole yhtä syvä kuin alusta on, joten joudun asettelemaan sen siten, että vauva on sivuttain minuun nähden. Onko kokemuksia miten vaipanvaihto luonnistuu tässä asennossa?

Kantoreppu:
Manduca
Harrastamme Miehen kanssa vaellusta ja vauvan tulon myötä haluamme jatkaa tätä harrastusta vähintään tekemällä päiväretkiä luontoon. Siksi on ehdotonta. että vauvan saa ergonomisesti kantoon jo parin kuukauden ikäisestä. Manduca menee pikkuvauvasta aina n. 3-vuotiaaksi asti ja on lisäksi ergonominen niin kantajalle kuin vauvallekkin. Siinä on hyvät säätövarat, eli voimme molemmat Miehen kanssa kantaa vauvaa. Värinä meillä on oliivi, jotta myös Mies kehtaa sen kanssa kulkea :P 

Jos vauva on kovin läheisyyden kaipunen eikä viihdy lattialla tai sitterissä, pystyn silti kantorepun avulla tekemään kotiaskareita, kun saan kädet vapaaksi. Eli eiköhän tällekin käyttöä löydy.

Pinnasänky:
Alma Bloom
Edellisessä postauksessa olikin jo pinnasänky pohdintaa ja syitä miksi lopulta päädyimme tähän pinnikseen. Toivottavasti vauva viihtyy siinä ja saamme sen toimimaan sivuvaununa oman sänkymme kanssa. Vaatii vain pientä askartelua Mieheltä. Tai sitten luovun tästä ajatuksesta ja asetan sängyn seinän viereen ja nousen sitten yöllä vaan sen verta sängystä, että nostan vauvan viereeni ruokailemaan. Tämä on tarpeeksi pieni pinnis, että se voi olla meillä myös seinänvieressä.

Kylpyamme:
Ikea Lättsam
Ammeeksi valikoitui Ikean edullinen ja kivan näköinen amme. Pohjassa on käytännölliset liukuesteet ja koko oli hyvä, ei liian massiivinen.

Nämä kaikki meillä siis on jo hankittu valmiiksi.

Vielä hankkimatta:

Yhdistelmävaunut: Todennäköisesti meille tulee työkaveriltani saatavat Hartan Topline S -vaunut


Turvakaukalo: Niin ikään turvakaukalo saadaan varmaan toiselta työkaveriltani, muistaakseni malli on Graco logico. Kaukaloon tulee myös telakka, joka onkin todella näppärä verrattuna pelkästään vyökiinnitteisiin.

Matkarattaat: Hommataan sellaiset mihin saa ko. kaukalon kiinni joko suoraan tai adaptereilla eli luultavasti Gracon rattaat.

Tässä nyt siis isoimmat hankinnat, lisäksi tietysti vaatteita, kylpytarvikkeita, hoitotarvikkeita, imetystarvikkeita, harsoja, petivaatteet, lakanat jne. Osa on jo valmiina, osa vielä kaupassa. Olen kuitenkin ajatellut ostaa loppuja juttuja vasta sitten Beben synnyttyä, kun näkee mitä tarvitsee esim. maidonkerääjät, rintakumit yms. Paljon juttuja tuli hommattua jo isyyspakkausta varten.

Vinkkejä tarpeellisista tarvikkeista saa antaa omien kokemusten perusteella ja toisen turhakehan voi olla toisen aarre, jota ilman arki olisi kovin hankalaa.

Onko joku näistä teille turhake tai mitä vielä voisimme tarvita?

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Pieni makuuhuone ja pinnasänky, mahdoton yhdistelmä?

Jo ennen raskautta tai edes sen suunnittelua mittailin ja pohdin miten meidän pienehköön makkariin saataisiin sitten joskus mahtumaan lapsen pinnasänky. (Ja minäkö kova haaveilija) Nyt sitten kun tuo pohdinta on oikeasti ajankohtaista olen viettänyt netin syövereissä illan jos toisenkin metsästäen eri vaihtoehtoja. Alusta asti olen ajatellut, että ainoa toimiva vaihtoehto on sivuvaunu. Ettei yösyöttöjen takia tarvitsisi nousta sängystä ja nostella vauvaa kovinkaan paljon. Ihan vaan, että kumpikaan meistä ei liikaa heräisi ja saisi siten paremmin taas unenpäästä uudelleen kiinni. Yölliset vaipanvaihdot ovat sitten asia erikseen. Pelkkää perhepetiä ei voida ajatellakaan, koska mies nukkuu sikeästi ja liikkuu niin paljon unissaan, että itse en saisi nukuttua lainkaan kun vain suojelisin vauvaa öisin. Sivuvaunu olisi siis hyvä välimalli.

Ikean sängyt hylkäsin heti. Vaikka ovatkin kivan näköisiä, tarvittavat ominaisuudet omaavia ja edullisia, ei meille vain voi laittaa perinteistä 60x120 senttistä möhkälettä. Vaatehuoneeseen ei pääsisi enää lainkaan ja itse joutuisin kulkemaan sänkyyn päädystä, jossa jo nyt on vain kapea kulkuväylä lipaston vuoksi. Kehto olisi ollut sopivan kokoinen ratkaisu, mutta olisi mennyt vauvalla vain muutaman kuukauden ja kattoomme ei saa kiinnitettyä esimerkiksi Leanderin kehtoa, joka olisi ollut aivan ihana ♥

babygadget.net
Löysinkin muutaman vaihtoehdon mitä tulee normaalia pienempiin sänkyihin. Esimerkiksi Stokke valmistaa kaunista ovaalin mallista pinnasänkyä. Siinä on myös pyörät alla, joka olisi meillekkin ehdoton ominaisuus. Helpottaa siivoamista ja sänkyä jaa siirrettyä sen verta, että kulku vaatehuoneeseen helpottuisi. Voihan sänkyä tarvittaessa siirrellä asunnossa huoneesta toiseenkin. Tälle tosin itse en näe tarvetta. Sänky olisi myös pitkäikäinen, koska siitä saa lisäosien avulla muokattua astetta isomman aina juniorisänkyyn asti. Tosin Mini-malli ei mene kuin muutaman kuukauden, jolloin tarttisi siirtyä seuraavaan kokoon, joka onkin jo normi kokoinen pinnasänky. Mini-mallista ei myöskään saa tehtyä laidatonta sivuvaunua. Eli ei toimisi tämäkään meillä. Myös hinta on näissä aika korkea, varsinkin kaikkien lisäosien kanssa. Suloinen se kyllä olisi ollut.

Kotimaiselta AvaRoom:lta löytyy myös hieman normaalia pienempi pinnasänkymalli. Tätä meille jo tosissaan harkittiin, koska kaikki vaatimukset täyttyvät. Pohjakorkeutta saa muutettua, toisen laidan irrotettua, siinä on pyörät alla, koko normaalia pienempi 55x110 ja vieläpä moderni muotoilu miellyttää silmää. Hinta tosin on aika suolainen, eikä näitä kovinkaan paljon löydy käytettynä. Suunnitelmana oli siis rakentaa sänky itse, alkuperäistä mallina käyttäen. Epäilin tosin, että saataisiinko siitä itse tekemällä hyvännäköistä, vaikka miehen nikkarinti taitoihin luotankin. Ja hintaa sillä itsetehdyllekin tulisi, tosin murto-osa.

Avaroom
Ajattelin, että onhan tässä vielä onneksi muutama kuukausi aikaa ennen Beben syntymää, joten jatkoin metsästystä. Bongasinkin tässä eräs ilta Tori.fi:stä Alma Bloomin sängyn, joka täytti lähes kaikki vaatimukset; Koko on todella pieni, vain n.50x100, alla on pyörät, moderni muotoilu ja mikä parasta hinta oli alle puolet uudesta! Sängyn saa lisäksi varastointia varten taiteltua todella pieneen tilaan. Tässä oli myös hyvää onnea mukana, sillä näitä ei Suomessa kovin paljoa ole myynnissä, käytettynä varsinkaan. Mukaan saadaan vieläpä Alma Bloomin oma patja, patjansuoja ja reunasuoja.
littlegummi.com
Sitten ne huonot puolet tässä kyseisessä sängyssä. Taitto-ominaisuuden vuoksi toista laitaa ei saa suoraan irrotettua, joten joudumme hieman muokkaamaan sitä itse. Ajatuksena siis irrottaa laita avaamalla saranat ja kiinnittämällä alareunaan tukipuu, jotta se olisi silti tukeva. Toinen itseäni häiritsevä seikka on se, että ko. sänky ei ole valkoinen, vaan tumman harmaa. Voihan sen toki maalata, mutta pelkään vain pilaavani sen. Katsotaan, että miten sen saa mallailtua makkariimme, kunhan se ensin meille Helsingistä saapuu. Voihan tumma väri olla ihan kivakin, muutoin aika vaaleassa sisustuksessa. Petivaatteet tulevat kuitenkin olemaan vaaleat jne.

Nyt meidän helmivauvalle on tulossa sänky ja voin huokaista helpotuksesta. Eihän tässä mikään kiire vielä ollut, 3kk kuitenkin laskettuun aikaan jäljellä. Taitaa olla pesänrakennusvietti päällä, ennen syntymää hoidettavien pikku projektien määrä senkun kasvaa.

Hormonien huuruista päivänjatkoa :)

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

"Masu"isänpäivä!

Tänään juhlitaan isänpäivää ja kaikki isät ovatkin ansainneet suuren halauksen ♥ Oma isääni en päässyt halaamaan, jouduin tyytymään viestin lähettämiseen. Vaarini ja Pappani saivat jo eilen halauksen ja onnittelut, kun teimme pienen sukulaiskierroksen isovanhemmilleni. Tänään sitten suunnataan Miehen vanhempien luokse onnittelemaan appiukkoa.

Aamu alkoi kuitenkin oman Miehen onnitteluilla näin "masu"isänpäivän kunniaksi. Aamupalan jälkeen Mies sai "Kelalta" kirjeen ja ohjeen noutaa ulko-ovelta hänelle myönnetyn isyyspakkauksen.


Törmäsin tähän ideaan jokin aika sitten blogimaailmassa ja netistä löytyikin aivan mahtavia ideoita pakkauksen toteuttamiseen. Ihana tapa huomioida tuleva isä. Äiti kun saa tahtomattaankin huomiota osakseen isän jäädessä taka-alalle. Pakkaukseen pyrin keräämään tavaroita, jotka olisivat oikeasti hyödyllisiä, mutta pilke silmäkulmassa ja Mies ja hänen mieltymyksensä huomioiden. Jokaiseen tavaraan laitoin vielä asianmukaisesti pinkin post it -sydämen, jossa luki tuotteen käyttötarkoitus. Esim. Body -"Asenne vaatteet isin tytölle". Koko setin sain tungettua ammeen sisään, joka oli vielä tungettu isoon omenalaatikkoon vähän suojaamaan kuljetus kolhuilta.


Pakkaus sisälsi:

Ikean kylpyamme
Ikean kylpypyyhe
Sophie la Giraffe -kylpylelu
Sophie la Giraffe -kylpyöljy
Manduca -kantoreppu
Harsoja
Äänenvaimennin ja isin kulta -tutit
Aventin lasinen tuttipullo
Tuuti -äidinmaidonkorviketta
Ikean pehmopupu
Vauva, omistajan opas -kirja
Vastasyntyneen vaippoja
Vauvan topseja
Harsoja
Pinkki body
H&M -kuolalappuja
Korvatulppia
Sisuja
Red Devil -energiajuomaa
Tupla -suklaapatukoita
Purkkaa
Buranaa



Oma lempparini on ehdottomasti pinkki body, jossa camo -kuviointi ja teksti "I'm pink in my Daddy's world of camo". Tämä sopii niin hyvin Miehen tyyliin :) Toivottavasti pääsee myös käyttöön (olettaen siis, että tyttö on tulossa).


Mutta mitäpä se Mies sitten tykkäsi lahjastaan? Ainakin kirje meni ihan täydestä, vasta kunnolla luettuaan sen Mies alkoi epäilemään sen aitoutta :) Myös sisältö tuntui olevan kiinnostava, sillä hän tutki jokaisen tavaran tarkkaan. kaikkein mieluisin taisi kuitenkin olla pieni kirjanen eli "vauva -omistajan opas". Kirjoitustyyli selkeästi iski, sillä se piti heti selailla huolella läpi. Myös body herätti huvitusta ja Mies totesikin, että "parempi siten olla tyttö, että tämä pääsee päälle".

Hyvää isänpäivää kaikille isille!

lauantai 7. marraskuuta 2015

Herkkuhetkiä

Vähän aika sitten sain tilaisuuden kutsua ystäviä kylään, kun pidin Partylite-kutsut. Samalla tuli oiva tilaisuus kokeilla uusia leivonta ohjeita. Meillä kun tuo Mies söisi vain juustokakkuja ja olisi mukava leipoa silloin tällöin jotain muutakin ilman, että joutuu aina itse syömään herkut pois. Tämä kun rupeaa jossain kohtaa pakostikin näkymään vyötäröllä.


Pääsin vihdoin leipomaan jotain kondensoidusta maidosta, jota ostin jo aikaa sitten kaappiin varastoon. Löysin Kinuskikissalta Karpalo-toffeekakun ohjeen, joka sopii hyvin myös näin syksyyn. Kirpeä karpalo ja makea toffee sopivat todella hyvin yhteen. Ohje löytyy täältä.


Lisäksi tein omaa herkkuani Porkkanapiirakkaa, joka on ihanan mehevää. Kuorrutteena käytän itse tuorejuustokuorrutetta ja pähkinärouheen sijaan pinnalle ripottelen Wiener nougat -rouhetta. Kaikkea ei saatu tuhottua kerralla, joten loput raijasin töihin työkavereille. Pohjan ohje täältä ja kuorrutteeseen vain sulatejuuston tilalle sama määrä tuorejuustoa.


Pitihän sitä jotain suolaistakin olla, joten väsäsin valmiista taikinapohjasta kinkkupiirakan. Olisi tosin pitänyt jättää purjosipuli vähän vähemmälle. Tiedänpähän ensi kerralla :)


Kissat eivät oikein jaksaneet innostua vieraista ja seurustelusta, vaan lötköttelivät mieluummin omassa rauhassa makkarissa.


Tällä viikolla Partyliten tuotteet jo tulivatkin ja ovat pikkuhiljaa löytäneet omistajilleen. Niitä voisin esitellä omassa postauksessaan. Ihania sisustusjuttuja ja tuoksukynttilöitä.

Tunnelmallista iltaa ♥

lauantai 31. lokakuuta 2015

Pyhäinpäivänä

Käy enkeli
vieressäs
taivaan rantaan,
on kulkusi
kevyttä, jalkasi 
kantaa.
Et suruja tunne
taivaan tiellä, on
monet rakkaat
vastassa siellä.
Sinä elät
myöskin
keskellämme,
koska säilyt aina
sydämissämme.


Kävimme tänään aamupäivällä Miehen kanssa äitini haudalla viemässä kynttilän loistamaan valoa pimenevään iltaan. Matkalla pois hautuumaalta sain ystävältäni viestin, jossa hän kertoi sytyttävänsä tänään kynttilän omien läheistensä muistoksi, mutta myös minun äitini muistoksi. Tämä vain kunnioittaakseen minun menetystäni ja kiitokseksi olemassaolostani ♥ Niin kaunis ajatus, joka tuli juuri oikealla hetkellä. Hyvät ystävät ovat rikkaus ja auttavat elämässä eteenpäin vaikeidenkin aikojen ohi. Heistä kaikista olen kiitollinen!

Kotimatkalla käytiin heittelemässä frisbeegolffia läheisellä radalla. Tai Mies heitteli, minä tallustelin hissukseen mukana, minkä liitoskivuiltani pystyin. Tulipahan raikasta ilmaa! Ilta jatkuukin sitten ystävien kkanssa, kun vietämme työporukalla pikkujouluja keilauksen ja yhdessäolon merkeissä. Muilla varmasti ilta jatkuu vielä pikkutunneille asti yökerhossa tms, kun tämä mamma lähtee kotiin nukkumaan. Huomenna kuitenkin on jaksettava pitkä päivä töissä.

Kuistilla minua vastassa on Miehen ja minun viikolla kaivertama kurpitsalyhty. Onnistui aika hyvin, vaikka itse sanonkin. Mies teki pikkutarkimman työn, minä likaisimman, eli tyhjäyksen ja piirtelyn.



Oma Minion-tyyppimme pyörii vielä masussa ♥

torstai 29. lokakuuta 2015

The Vaippakakku

Tämä postaus piti tehdä jo aikoja sitten, mutta jotenkin se jäi. Nyt aihe on taas ajankohtainen ja tällä kertaa pääsen itse keväällä olemaan vauvakutsujen päätähti. Pääsin siis järjestämään viime keväänä miehen siskolle vauvajuhlat. Tunnelmia juhlista löytyy täältä. Ennen juhlia vietin tunnin jos toisenkin netissä inspiraatiokuvia hakien. Pinterest on kyllä oikea aarreaitta juhlia suunnittelevalle. Ajattelin laitella tänne vähän infoa (ja itselleni muistin tueksi), että mitä ja miten sitä tulikaan tehtyä.

Vaippakakku oli tietenkin ihan MUST vauvajuhlissa. Minun ensimmäiseni. Toivottavasti näitä saa pian tehdä lisää :P

Vaippoina käytin pampersin kokoa 2. Vaipat olivat lähes valkoisia, pienillä vaalean keltaisilla yksityiskohdilla. Nitä sitten pyörittelin rullalle ja kumilenkeillä kiinni. Kakun keskelle tein rungoksi rullan lehdestä ja huppupyyhkeestä sekä harsoista. Tämän ympärille sitten vaippoja pystyyn ns. saumapuoli sisäänpäin, että reunuksesta tuli siisti.




Vaipoista riitti hyvin kolmeen kerrokseen. Kolme jäi yli ja niitä käytin sitten eräässä leikissä juhlissa. Kunkin kerroksen ympärille pingotin vielä pari kumilenkkiä pitämään vaippoja yhdessä. Lopuksi siistin kumilenkit piiloon teippaamalla ne vaaleanpunaisella washi-teipillä. Kätköistä kun ei löytynytkään sopivaa silkkinauhaa koristeeksi.




Aluseksi laitoin pahvisen kakkualusen, jotta kakkua saisi helposti liikuteltua. Tein kakun kylkeen vielä koristeeksi mini pom pomin ja asettelin lahjaksi tulevat kylpyankan, ruokalapun ja pupun paikoilleen. Lopuksi koko komeus sellofaanilla pakettiin. Nuo Pentikin puput ovat kyllä ihania. Ah, niin pehmoisia ja todella suloisia. Sellainen luonnonvalkoinen olisi meidänkin tulevalle bebelle aivan ihana!


Olin kyllä tyytyväinen ja mikä tärkeintä niin oli lahjan saajakin ♥
Suloinen pikkutyttöhän sieltä sitten myöhemmin keväällä syntyikin!

lauantai 24. lokakuuta 2015

Äitiysjooga

Ajattelin vähän kertoa kokemuksia äitiysjoogasta, jossa olen käynyt nyt muutamana viikkona. Aloittessa olin viikolla 16+ ja nythän siis ollaaan jo hieman yli puolivälissä raskautta. Ilmoittauduin jo seuraavallekin kurssille. Se alkaa heti tämän jälkeen ja kestää joulukuun alkuun. Toivottavasti toteutuu! Erilaisia äitiysjoogakursseja löytyy joogakouluista, joita on ainakin isoimmisa kaupungeissa. Itse käyn työväenopiston kurssilla. En kaivannut joogalle perinteistä hengellisyyttä tai filosofiaa ja tämä kurssi onkin sopivan maanläheinen ja siellä saa keskittyä täysin itseensä ja vauvaan. Halusin osallistua joogatunneille ihan vain hyvän olon ja liikunnan vuoksi.

Tunneilla tehdään erilaisia hengitysharjoituksia ja kevyitä venytyksiä. Lopussa on aina ihana loppurentoutus, josta en vielä kertaakaan ole selvinnyt torkahtamatta. Jooga auttaa rentoutumaan keskellä hektistä työviikkoa ja vähentää raskauden mahdollisesti aiheuttamaa kipua ja särkyä.

Itselläni on sukurasitteena huono selkä, joka on oireillut aina silloin tällöin jo kymmenisen vuotta. Jo viikolla 14 alkaneet liitoskivut lantion alueella ovat jonkin verran vaikeuttaneet liikkumista ja töissä olemista. Jooga on jonkin verran auttanut näihin kipuihin ja varsinkin lantion pohjan lihasten rentoutusharjoitukset ovat olleet avuksi.

Tunneilla oppii keskittymään omaan kehoonsa ja kuuntelemaan sitä. Jooga rauhoittaa ja rentouttaa. Joogatuntien alkaessa, en tuntenut vauvan liikkeitä vielä lainkaan. Nyt ne ovat jo selkeitä ja välillä hyvin voimakkaitakin. Joogatessa liikkeet on hieman helpompi erottaa, kun muita ärsykkeitä ei ole ja keho rentoutuu. Lisäksi jooga valmistaa äitiä synnytykseen ja siitä toipumiseen. Ainakin voisin kuvitella, että olisi helpompi koettaa rentoutua sekä hengitellä synnytyksessä, kun sitä on harjoitellut jo valmiiksi. Toivonkin, että tulevalle keväälle järjestyy myös kurssi, joka on suunnattu synnytyksestä toipuville. Sinne olisi mukava osallistua vauvan kanssa.

Joogatunti on viikon kohokohtani ja odotan tilaisuutta päästä rentoutumaan ja keskittymään vain itseeni. Varsinkin viimeisellä kolmanneksella joogasta on varmasti enemmän myös konkreettista hyötyä. Tämä keskiraskaus on kyllä mukavan seesteistä aikaa, kun olen energisempi ja jaksaa touhuilla paremmin. Ehkä on myös hieman pesänrakennusviettiä ilmassa.

Rentouttavaa viikonloppua!

perjantai 23. lokakuuta 2015

Tyttö vai poika?

Tiistaina se kauan odotettu rakenneultra vihdoin oli! Monet ystävät ja läheiset jo kyselivätkin siitä. Kaikkia tietysti (minä mukaanlukien) kiinnosti, että kumpaako meillä odotellaan. Miehelle tuo tieto ei ollut niin tärkeä, hänellä oli oma vahva aavistus, jolle ei kaivannut vahvistusta.

Itselläni oli todella vahva poikatunne ja ehkä jopa hieman salaisesti toivoinkin poikaa. Olen aina kuvitellut ensimmäisen lapsemme pieneksi pojaksi joka on isänsä miniversio. Tuosta mielikuvasta olisi todella vaikea päästää irti. Kuvittelin miten lapsi olisi isoveli mahdollisesti tuleville sisaruksilleen, miten pitäisi heistä huolta. Tietysti itseäni kovasti jännitti eniten se, että mitä rakenteistä löydetään. Olisiko kaikki kunnossa. Onko kehitys ollut tasaista. Joudummeko kenties äärettömän vaikean valinnan eteen.

Siellä meidän pikku"neiti" heiluttelee

Onneksi kaikki on kuitenkin hyvin! Vauva on kunnossa ja kasvu ja rakenteet vastaavat hienosti ensimmäisen ultran mukaan määritettyjä viikkoja. Painoarvioksi saatii 451g ja viikkojahan meillä oli tuolloin tiistaina 21+4. Tänään alkoi 23. viikko eli 22+0. Kovasti siellä taas pyörittiin ja hyörittiin ja pistettiin kätilötäti oikein töihin. Kasvoista ei meinannut millään saada kunnon kuvaa, kun koko ajan oli pikkuisen kädet ja napanuora edessä pyörimässä.

Pakkohan minun oli sitä sukupuolta kysyä, kun kerta siihen mahdollisuus tuli, eikä mieskään sitä vastaan ollut. Tyttöveikkaus saatiin! Vaikka mitenkään varmaksi kätilö ei sitä sanonut. Joten emme siis hullaannu vaaleanpunaiseen ja tätä tulen toivomaan läheisiltäkin. En todellakaan haluaisi pukea vastasyntynyttä lastamme yltäpäältä pinkkiin hörhelöön, jos se onkin poika. Muutenkaan en haluaisi kuorruttaa lastani mihinkään tiettyy väriin.

En varsinaisesti ole pettynyt, mutta hieman pohdittavaa tässä oli. Olinhan niin "varma", että odotamme poikaa, ja nyt täytyy kääntää ajatukset toisin päin. Tämän takia emme heti tiistaina julkistaneetkaan uutista. Pari koulutuspäivää Jyväskylässä tulivat todella hyvään aikaa, kun sain pienen irtioton ja saatiin miehen kanssa mahdollisuus kumpikin itseksemme pohtia tätä. Mutta onhan se ihanaa, jos saamme pienen prinsessan ja pääsen sittenkin ostamaan ihania pieniä mekkoja tyttärellemme. Helmikuussa se selviää, siihen asti mennään unisex-linjalla :) Oli vauva sitten lopulta tyttö tai poika, häntä tullaan rakastamaan aivan valtavasti!

Täällä aloitellaan siis viikonloppua onnesta sekaisin olevin tuntein ♥

lauantai 10. lokakuuta 2015

Kotikierros Vol. 2

Nyt esittelyssä pienoinen, mutta nykyään jo toimiva kylpyläosastomme, joka sisältää useita toimintoja. Mm. sauna, pesutila, kodinhoito, kissojen vessa… tai vaatimattomammin pesuhuone.

Tämä tila on remontoitu täysin syksyllä 2012. Jo ostaessamme asunnon oli tiedossa, että joudumme remontoimaan kylppärin kosteusongelman vuoksi. Tästä aiheutuvat kulut onneksi menivät taloyhtiön piikkiin. Itse kustansimme laatoituksen, kaapistot ja saunan paneloinnin sekä lauteet. Vaikkei saunan puolella kosteutta ollutkaan, niin meidän mielestämme oli loogista uusia samalla vaivalla jo kulahtaneet lauteet ja parantaa valaistusta. Lattia kun jouduttiin vaihtamaan joka tapauksessa sähkölämmityksen asentamisen myötä.


Valitettavasti ennen kuvia ei ole, koska olen kadottanut myyntikuvat koneelta. Tilat olivat 90-luvulla edellisen kerran remontoidut. Vaalaenpunaista/beigeä seinälaattaa, beigeä lattialaattaa ja vaaleaa puuta (ajan saatossa tummunutta) olevat lauteet. Lattialaatat lohkeilleet ja seinälaatat käytännössä irti, että eipä tuo remppa yhtään haitannut vaikkei kosteuttakaan olisi ollut :P

Remontin myötä tila tuotiin 2010-luvulle ja nyt se näyttää paljon freesimmältä ja jopa isommalta. Putkitöitä tehtiin vain sen verta, että pesukoneen liitin tuotiin hieman keskemmälle huonetta, Aiemmin se siis sijaitsi todella epäkäytännöllisesti kuivaajan takana, jolloin torni oli 10cm irti seinästä. 80-luvulla ei kaiketi tiedetty pesutorneista. Sähkömiehelle olikin sitten enemmän tarvetta kun tilaan asennettiin lattialämmitys. Mieheni mielestä aivan turha sähkösyöppö, mutta minusta ah, niin ihana.

Varsinkin kun talvella käy pelkässä suihkussa, ilman saunaa, on lämmin laatta ihanaa luksusta jalan alla. Ehkäiseehän se myös tulevilta kosteusongelmilta. Lisäksi kuivaajaa varten jouduttiin lisäämään yksi pistoke ja saunan ledeille oma katkaisin.




Viime keväänä saimme lopulta hankittua myös kaapistot ja tason hoitamaan kodinhoitotilan virkaa. Kaapit ovat mittatilaustyönä teetetty Pirkanmaan kalustetukulla. Nyt on kissanhiekoilla ja pesuaineilla sekä pyyhkeillä ja liinavaatteilla oma paikkansa. Rakastan sitä, että kaikelle on oma paikkansa ja tavarat ovat järjestyksessä sekä helposti käytettävissä. Harmi, ettei tuo mies, joka meillä asuu, omaa aina samaa järjestelmällisyyttä...



Materiaalivalinnat on tehty tarkalla budjetilla ja hintoja vertailemalla. Mielestäni pääsimmekin oikein hyvää lopputulokseen. Laatat ja saunan kattoledit ovat Bauhaus:sta ja valmislauteet Netraudasta. Sadesuihku, suihkuseinä sekä saunan ovi ovat K-Raudasta. Saunan lauteet ja seinäpaneelit sekä katto on käsitelty Tikkurilan Supi Saunavahalla. Saranallinen suihkuseinä on muuten todella kätevä tilanjakaja. Se suojaa pesutornia ja kaapistoa hyvin roiskeilta ja mahdollistaa pyykinkuivaustelineen käytön.



Suihkunurkassa olevat lasiset kulmahyllyt on Anoppi meille leikannut mittojen mukaan paksusta ikkunalasista. Tuollaisia kun ei mistään kaupasta, eikä netistä, tuntunut löytyvän. Ainakaan järkevään hintaan. Melkein vuoden verran ehtivät shampooputelit yms. hengailla lattialla, ennen kuin luovutimme ja tajusimme pyytää Anoppia askartelemaan. Onneksi lähipiirissä on näitä kädentaitajia ♥

Nyt on aika mennä nauttiman löylyistä.



Hyviä saunahetkiä teillekin!

maanantai 5. lokakuuta 2015

Syyspatikka

Parisen viikkoa sitten oltiin Miehen ja ystäväpariskunnan sekä heidän koiransa kanssa pienellä patikkaretkellä Kullaalla, Joutsijärvellä. Kilometrejä kertyi kaikkiaan 28 parin päivän aikana. Lauantaina urakoitiin 15 km, jotta päästiin yöpaikkaan asti.


Reitti alkoi Tammen leirikeskukselta ja se oli hyvin merkitty puihin punaisilla merkeillä ja polku oli selkeä. Tosin maasto oli paikoin vaikeakulkuista ja jalkoihin sai katsoa koko ajan. Polku oli täynnä kiviä ja juuria ja pitkospuut huonossa kunnossa ja todella liukkaita. Pari vesiestettäkin matkan varrella oli.

Ensimmäinen ylitettiin lautalla, jota piti vetää ketjuja pitkin puolelta toiselle. Tässä meinasi tulla pikku ongelma, kun lautta oli jumittunut puoleen väliin matkaa. Onneksi olimme hyvin varustautuneet ja L keplotteli itsensä lautalle ja yhteistuumin Miehen kanssa he saivat lautan taas kulkemaan esteettä.


Toinen vesieste ylitettiin samala tavalla, mutta veneellä, ja ilman ongelmia. Ilta-aurinko paistoi kauniisti ja ajattelimme, että äkkiäkös viimeinen 4,5 km kävellään, mutta toisin kävi ja pimeä pääsi yllätämään. Viimeinen tunti talsittiinkin sitten tasku- ja otsalamppujen valaistessa polkua. Harmiksemme yöpymiseen suunnittelemamme Sisälmystenlahden autiotupa oli jo varattu, joten jouduimme jatkamaan vielä 800 metrin matkan Kakkurin laavulle. Onneksi se oli tyhjä, ja päästiin sytyttämään nuotiota ja tekemään illallista. Alkumatkasta ja erityisesti loppumatkasta minua vaivasi alaselkäkipiu, joka oli todennäköisesti liitoskipua, mutta muutoin kasvava maha ei haitannut matkan tekoa. Rinkan lantiovyönkin sain hyvin säädettyä kulkemaan mahan alapuolelta, ja vaikka sillä oli painoa reilu 13 kg, niin yllättävän hyvin jaksoin. Viimeinen pari kilsaa oli kyllä tuskaa.


Hyvin nukutun yön ja aamupuuron jälkeen jatkettiin matkaa. Maasto oli mukavan vaihtelevaa ja polun varrelta sai napsia suuhunsa mustikoita ja puolukoita. Matkalla pidettiin useita pieniä juomataukoja, jotta meno ei kävisi liian raskaaksi ja pidempi lounastauko pidettiin Kulhan laavulla. Koetettiin myös saada kalaa, mutta ehkä kovasta tuulesta johtuen ei oikein syönyt, joten pussiruualla oli pärjättävä.

Löydettiin onki matkan varrelta

Sunnuntaille kilometrejä kertyi reilu 13 ja illalla kotona jalat kyllä tuntuivatkin siltä. Mukava reissu ja todennäköisesti ainakin itselleni vuoden viimeinen pidempi patikkamatka. Ensi kesänä voidaan sitten tehdä koko perheen voimin pienempia päiväreissuja Bebe rintarepussa.



Ihanaa syksyn jatkoa!

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Korjattu ( ainakin melkein)

Ihanaa! Läppäri pelittää taas vihdosta viimein. Johto vaan täytyy uusia, mutta se toimii! Kiitos siitä miehelleni ja ystävällemme S:lle, joka viitsi hieman tohtoroida konettani. Näin ollen pari päivitystä tulee nyt hieman viiveellä, mutta haitanneeko tuo :)

Samalla istumalla miehet saivat myös pöytäkoneen pelittämään (ollutkin rikki vain huhtikuusta lähtien, kertoneeko jotain tämän talouden viitseliäisyydestä, Nääh!) Nyt voidaan taas miehen kanssa erakoitua omiin nurkkiimme olohuoneessa, johan tässä on tullut yhdessä vieri vieressä iltoja vietettyäkin. Ettei vaan ala parisuhde kärsiä liiasta läheisyydestä. Onneksi telkkari sentään toimi niin ei tarvinnut keskustella koko ajan *vink*

Mutta olipa kyllä ihana viettää iltapäivää rakkaan ystävän K:n seurassa. Miehet lähtivät pelaamaan frisbeegolffia, joten me naiset saatiin jutella tyttöjen juttuja ihan rauhassa. Ystäväni lupautui järjestämään kanssani minulle baby showerit alkuvuodesta. Tällainen kontrollifriikki, kun ei osaa täysin jättäytyä pois näistäkään kemuista. Mutta kun juhlien järjestäminen on niin hauskaa. Syksyn pimeitä iltoja on hyvä viettää Pinterestin maailmassa.


Totesin myös, että täytyisi kutsua useammin vieraita kylään, että tulisi kokeiltua uusia reseptejä. Tällä kertaa kokeiluun pääsi Kinuskissan helpot suosikit -kirjan ohje: Valkosuklaakakku. Hyvin upposi! Vähän vaihtelua perinteisen juustokakun tilalle. Paahdettu valkosuklaa toimi hyvin ja vadelmahillokkeen kirpeys vähän taittoi kakun makeutta. Saatiin tuliaisina kimppu ihania Astereita. Juuri täydellisen värisinä!


Ihanaa alkavaa viikkoa!

perjantai 18. syyskuuta 2015

Sadepäivän shoppailuja

Mitenkäs sitä voisi paremmin viettää sadepäivää kuin lähtemällä töiden jälkeen Ideaparkkiin shoppailemaan miehen kanssa. Onneksi Ideparkissa on useita "lounge" alueita, joissa mies sai viettää aikaa tabletin kanssa ja minä sain rauhassa kierrellä kaupoilla. Näin meillä molemmilla oli mukava kauppareissu.

Tarkoituksena oli hieman katsella bebelle tarvikkeita ja käydä ostamassa mammahousut töihin. Aika hyvin vielä vanhat vaatteet menevät päälle, kun vain masu ja rintamus on kasvanut ja käytän pääsääntöisesti lantiofarkkuja. Yläosat menevätkin varmaan vielä hetken aikaa. Ajattelin, että pärjäisin ostamalla vähän pidempiä toppeja ja yhdistelemällä niitä erilaisiin neuleisiin. Myös trikoomekot ovat kivoja ja monikäyttöisiä. Paksumpien sukkahousujen kanssa mekossa pärjää kylmemmilläkin keleillä. Koitan päästä mahdollisimman vähillä äitiysvaatteilla, koska niitä käytetään kuitenkin niin lyhyt aika. Imetystä varten täytyy kuitenkin ostaa myös uusia vaatteita ja sitten keväällä synnytyksen jälkeen, kun vähän selviää mihin kokoon sitä päädytään. Kroppa kun ei välttämättä palaudukaan ihan entisiin mittoihin.

Housut löytyivätkin HM:n äitiysosastolta. Hieman tyyriimmät ja toivottavasti myös laadukkaammat arkeen ja toiset edullisemmat töihin. Päällä ainakin tuntuivat mukavan pehmeältä ja joustavalta materiaalilta, masuosan pitäisi hyvin venyä mahan kasvaessa.
MAMA Shaping skinny
 Lisäksi tarvitsin legginsit kotoilua ja äitiysjoogaa varten. Joogasta voisin tehdä ihan oman postauksen jossain vaiheessa, kunhan jooga kertoja on ollut hieman enemmän takana. Mutta ainakin kahden kerran jälkeen on oikein hyvä fiilis. Löysin myös kivan näköisen ja ihanan pehmeän collegepaidan.
MAMA legginsit

MAMA collegepusero
Vaatteissa minulle on tärkeää, että kivan ja ajattoman ulkonäön lisäksi ne myös tuntuvat mukavilta ja ovat mahdollisimman luonnonmukaisista materiaaleista valmistettuja.

Lisäksi Life-myymälästä kävin hakemassa Weledan raskausajan öljyn, raskausarpien ehkäisyyn. Öljyä pitäisi levittää mahdollisille ongelma-alueille 2-3 kertaa päivässä. Yritän edes iltaisin muistaa sitä levittää, aamuisinkin olisi hyvä. Mutta koitetaan. Vielä ei ole mitään jälkiä tullut, mutta parina iltana on ollut pientä ihon kutinaa vatsan alueella. Öljy auttaa luonnollisesti myös pintakuivaan ihoon. Öljy tuoksuu aika voimaakkaalle ja se muistuttaa teepuuöljyä. Ehkä levittäessä tuoksu pehmenee, tiedä häntä. Olen satunnaisesti käyttänyt keväällä Saksan matkalta ostettua vartaloöljyä, mutta se imeytyy todella hitaasti. Toivonkin, että Weleda olisi tässä suhteessa parempaa.


Tietysti kävin myös hypistelemässä pikkiriikkisiä vaatteita parissa myymälässä. Koon 44 vaatteet olivat kyllä niin nuken vaatteita. Toivottavasti meidän bebe ei ihan vielä niin pienenä synny. Mukaan tarttui vain suloiset ja pehmeät sukat Name It:stä. Ajattelin ostella vaatteita vasta rakenneultran jälkeen, josko vaikka siellä selviäisi beben sukupuoli :) Sittenkin aloitan kyllä katsastamalla ensin kirpputorien tarjonnan.

Hyvää syksyistä viikonloppua!