Tyttö vai poika?

Tiistaina se kauan odotettu rakenneultra vihdoin oli! Monet ystävät ja läheiset jo kyselivätkin siitä. Kaikkia tietysti (minä mukaanlukien) kiinnosti, että kumpaako meillä odotellaan. Miehelle tuo tieto ei ollut niin tärkeä, hänellä oli oma vahva aavistus, jolle ei kaivannut vahvistusta.

Itselläni oli todella vahva poikatunne ja ehkä jopa hieman salaisesti toivoinkin poikaa. Olen aina kuvitellut ensimmäisen lapsemme pieneksi pojaksi joka on isänsä miniversio. Tuosta mielikuvasta olisi todella vaikea päästää irti. Kuvittelin miten lapsi olisi isoveli mahdollisesti tuleville sisaruksilleen, miten pitäisi heistä huolta. Tietysti itseäni kovasti jännitti eniten se, että mitä rakenteistä löydetään. Olisiko kaikki kunnossa. Onko kehitys ollut tasaista. Joudummeko kenties äärettömän vaikean valinnan eteen.

Siellä meidän pikku"neiti" heiluttelee

Onneksi kaikki on kuitenkin hyvin! Vauva on kunnossa ja kasvu ja rakenteet vastaavat hienosti ensimmäisen ultran mukaan määritettyjä viikkoja. Painoarvioksi saatii 451g ja viikkojahan meillä oli tuolloin tiistaina 21+4. Tänään alkoi 23. viikko eli 22+0. Kovasti siellä taas pyörittiin ja hyörittiin ja pistettiin kätilötäti oikein töihin. Kasvoista ei meinannut millään saada kunnon kuvaa, kun koko ajan oli pikkuisen kädet ja napanuora edessä pyörimässä.

Pakkohan minun oli sitä sukupuolta kysyä, kun kerta siihen mahdollisuus tuli, eikä mieskään sitä vastaan ollut. Tyttöveikkaus saatiin! Vaikka mitenkään varmaksi kätilö ei sitä sanonut. Joten emme siis hullaannu vaaleanpunaiseen ja tätä tulen toivomaan läheisiltäkin. En todellakaan haluaisi pukea vastasyntynyttä lastamme yltäpäältä pinkkiin hörhelöön, jos se onkin poika. Muutenkaan en haluaisi kuorruttaa lastani mihinkään tiettyy väriin.

En varsinaisesti ole pettynyt, mutta hieman pohdittavaa tässä oli. Olinhan niin "varma", että odotamme poikaa, ja nyt täytyy kääntää ajatukset toisin päin. Tämän takia emme heti tiistaina julkistaneetkaan uutista. Pari koulutuspäivää Jyväskylässä tulivat todella hyvään aikaa, kun sain pienen irtioton ja saatiin miehen kanssa mahdollisuus kumpikin itseksemme pohtia tätä. Mutta onhan se ihanaa, jos saamme pienen prinsessan ja pääsen sittenkin ostamaan ihania pieniä mekkoja tyttärellemme. Helmikuussa se selviää, siihen asti mennään unisex-linjalla :) Oli vauva sitten lopulta tyttö tai poika, häntä tullaan rakastamaan aivan valtavasti!

Täällä aloitellaan siis viikonloppua onnesta sekaisin olevin tuntein ♥