Pyhäinpäivänä

Käy enkeli

vieressäs

taivaan rantaan,

on kulkusi

kevyttä, jalkasi 

kantaa.

Et suruja tunne

taivaan tiellä, on

monet rakkaat

vastassa siellä.

Sinä elät

myöskin

keskellämme,

koska säilyt aina

sydämissämme.

Kävimme tänään aamupäivällä Miehen kanssa äitini haudalla viemässä kynttilän loistamaan valoa pimenevään iltaan. Matkalla pois hautuumaalta sain ystävältäni viestin, jossa hän kertoi sytyttävänsä tänään kynttilän omien läheistensä muistoksi, mutta myös minun äitini muistoksi. Tämä vain kunnioittaakseen minun menetystäni ja kiitokseksi olemassaolostani ♥ Niin kaunis ajatus, joka tuli juuri oikealla hetkellä. Hyvät ystävät ovat rikkaus ja auttavat elämässä eteenpäin vaikeidenkin aikojen ohi. Heistä kaikista olen kiitollinen!

Kotimatkalla käytiin heittelemässä frisbeegolffia läheisellä radalla. Tai Mies heitteli, minä tallustelin hissukseen mukana, minkä liitoskivuiltani pystyin. Tulipahan raikasta ilmaa! Ilta jatkuukin sitten ystävien kkanssa, kun vietämme työporukalla pikkujouluja keilauksen ja yhdessäolon merkeissä. Muilla varmasti ilta jatkuu vielä pikkutunneille asti yökerhossa tms, kun tämä mamma lähtee kotiin nukkumaan. Huomenna kuitenkin on jaksettava pitkä päivä töissä.

Kuistilla minua vastassa on Miehen ja minun viikolla kaivertama kurpitsalyhty. Onnistui aika hyvin, vaikka itse sanonkin. Mies teki pikkutarkimman työn, minä likaisimman, eli tyhjäyksen ja piirtelyn.

Oma Minion-tyyppimme pyörii vielä masussa ♥